Tuijotin kaukosäädintä kädessäni. Musta, kevyt muovinen median valtikka, jolla päätän mitä kanavaa katson ja mitä en. Jokin siinä oli pistänyt silmääni. Ahaa! Napit ovat kuluneet epätasaisesti! Vasemman yläreunan 1-2-3 -kanavanapit olivat kuluneet lähes tunnistamattomiksi, mutta ei suinkaan kovan käytön takia. Se on vain luonnollinen paikka pitää oikean käden peukaloa, kun käsi lepää säätimellä. Sen sijaan “mute” -nappi on melkein puhki kulunut, samoin volyymisäädöt.

Asia on huvittava ja kertoo jollain tavalla karusti sen totuuden puolesta, että nykyinen televisiomainonta haisee jollain perustavanlaatuisella tavalla.

Oletteko te huomanneet, että mainokset ovat paljon kovemmalla kuin leffat, uutiset tai tavallinen ohjelmatarjonta? Volyymin tasoa joutuu joskus mainoskatkolla pudottamaan niin perkeleesti, että sama on kuin pistää toosan kokonaan äänettömälle. Siksi minun kaukostani on volyyminippelit kulahtaneet. En minä ainakaan jaksa kuunnella jotain Hesen tai Europehousen mainoksia sillä volyymilla ja älämölöllä, jolla niitä minulle tarjotaan. Tuskin kukaan haluaa, että tuntematon myyntimies Mynttinen tulee megafoni kourassa karjumaan tarjouksia juuri sinun kotiisi mainoskatkolla?

Tässä kohtaa markkinoinnin alttarille persuksensa pysyvästi uhranneet hykertelevät ja hakkaavat känsäisiä käsiään yhteen: onhan huono mainoskin kuitenkin mainosta! Kuola roiskuu ja mediapillit soivat, kun mainosmarkat vaihtavat omistajaa. Kyrpii tuollainen. Ja vielä yleisesti voivotellaan sen asian vuoksi, että ihmiset eivät halua katsoa mainoksia! Santana, tv meni pannaan vähäksi aikaa. Avaan sen ainoastaan tänään katsoakseni subbarin torstaiputken (Dharma & Greg, Iron Cheff ja Farscape).

Tämä kirjoitus on julkaistu 6.02.2003 klo 14:29 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.