Niin, aika laulaa suruvirsiä menetetyille patenttivoitoilleni. KariT kirjoitti blogissaan japanilaisten kehittämästä (miksihän se ei yllätä) “näkymättömästä takista,” joka periaatteessa heijastaa kuvan objektin toiselle puolelle. Seurauksena on kuuli näkymättömyysefekti (vaikka tuo kuvan takki on vielä kaukana täysin näkymättömästä), jolla voi hämmästyttää kanssaeläjöitään.

Teknologiaa aiotaan käyttää mm. lääketieteessä, jolloin esimerkiksi kirurgien ei tarvitse nähdä enää omia sormiaan, kun he leikkaavat! Mielenkiintoista, haluaisinkohan minä antaa sormiaan näkemättömän kirurgin leikellä itseäni…

Sanomattakin lienee selvää, että teknologiaa kohtaan löytyy varmasti myös sotilaallista mielenkiintoa. Stealth-lentokoneista voi tulla todellisia häivekoneita, jos kustannukset saadaan kuriin. Toisaalta, eipä se hinta ole noille ennenkään ollut esteenä, eli eiköhän sotilaalliset sovellukset odota vain noutajaansa.

Minua asia kiinnostaa siksi, että joskus vuosia sitten kehittelin vastaavaa ideaa. Läpinäkyvyys saavutettaisiin lukemattomilla kuiduilla, joissa on sekä vastaanottavia että lähettäviä “valokennoja.” Välissä olisi tarvittava valonvahvistin- ja hallintajärjestelmä. Systeemi olisi tarvinnut vaan perskeleesti laskentatehoa ja energiaa, joten jätin sen tulevaisuuden insinörteille kehiteltäväksi. Hassua, ei tarvinnut odottaa kauaa. Onkohan mun kämpässä aivoaaltoja imevät kamerat, joista japanilaiset insinöörit etsivät uusia ideoita? ;)

Tämä kirjoitus on julkaistu 8.02.2003 klo 15:25 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.