Kokkarisen arvostelua on jo ehditty kommentoimaankin, mutta survonpahan minäkin sitten käteni kyynärää myöten läjään. Aikaisemmin olin hieman varautunut nyysittelijöiden bloggausinnosta, ja en ole ainakaan vielä yllättynyt positiivisesti. Vaikkakin aktiiviset nyyssikirjoittelijat ovat yleensä erittäin hyviä kirjoittajia (niin teknisesti kuin muutenkin), ei seurannaisvaikutukset ole välttämättä niitä mukavimpia – näin bloggausmielessä.

Weblogien “etiketti” ei ole vielä sen ihmeemmin lukittunut mihinkään tiettyyn muottiin, tai ainakin profiloitumisessa on vielä hieman hapuilua. Verrattuna nyyssikirjoitteluun bloggaus on monella tapaa kiltimpää, eikä bloggaamisessa ole välttämättä tarvetta jatkuvalle itsekorostamiselle tai pätemiselle: ei tarvitse heilua ja huiskia, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota. Lukijat lukevat ja kommentoivat, jos pitävät tai vihaavat.

Minulle bloggaaminen on hiljaista, hauskaa ja opettavaista. Ainainen tiedon etsiminen on monella tapaa metsästämistä, jolla saa tyydytettyä niin tiedonjanonsa kuin kirjoittamistarpeensakin.

Nyyssikirjoittelijat ovat yleensä teräväkielisiä, puhe(/kirjoitus)ripulin riivaamia yhden asian henkilöitä, joiden täytyy tarttua joka saamarin asiaan. Nyyssit ovat kaatopaikka, jonne minua ei huvita mennä edes kääntymään. Blogien lukemisessa itsellä on paljon enemmän kontrollia sen suhteen, mitä lukee. Saa lukea vain niiden ihmisten juttuja, jotka ovat kiinnostavia. Nyyseissä samaan pääsee vasta, kun on plonkannut puolet kirjoittajista. ;)

Mutta joo, annetaan kaikkien kukkien kukkia, kuten minulle aikaisemminkin jo todettiinkin. Toivoisin kuitenkin vanhoilta nyysiketuilta hieman ymmärtäväisempää otetta bloggaukseen ja muihin kirjoittajiin. Ja onhan se Pinserin kehittämä mainio päivän pamaus, jos ei jaksa kaikkia blogeja lukea.

Tämä kirjoitus on julkaistu 2.04.2003 klo 0:34 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.