Turun Kinopalatsilla oli eilen tarjouspäivä (kaikki liput kaksi yhden hinnalla), ja oli tietenkin heti pakko mennä katsomaan Hero. Suhtauduin tietyllä varauksella koko leffaan, vaikka “kaikki” sitä ovat jo ehtineet kehumaankin. Viimeisimmän leffaillan traumat saivat kuitenkin kyytiä, sillä elokuva oli HYVÄ.

Alku starttaa hitaasti, jopa unettavasti. Itse asiassa, koko leffa on liikkeiltään hyvin raukeaa ja unenomaista katsottavaa, ainakin kunnes päästään taistelukohtauksiin. Mättökohtauksissakin pääpaino ei ole hirveällä riehumisella, vaan visuaalisesti tyrmäävän kauniit taistelut ovat lyhyitä, merkityksellisiä ja mieleenpainuvia. Huh.

Elokuvassa käytetään paljon takaumia. Tämä kuulostaa pahalta, mutta sitä se ei todellakaan ole: efekteillä ei sorruta länsimaisten elokuvien perisyntiin, ärsyttävään toistoon (tyyliin joku jää aikalooppiin ja samaa toistetaan tästä argh!:n saakka), vaan paketti pysyy kasassa hyvin. Hidastukset tuovat elokuvaan oman raukean lisänsä, värien käyttö on todellakin omaa luokkaansa.

Hero on visuaalisesti erittäin pysäyttävä elokuva. Maisemat ovat pakahduttavan kauniita, yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Tällaista elokuvaa oli ilo (niin no, tai “suru”) katsoa. Suosittelen katsomaan. :)

Tämä kirjoitus on julkaistu 10.04.2003 klo 11:53 kategorioissa Myrsky.net (wanha). Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.