Usein tuntuu, että pienuus ja mitättömyys ahdistaa. Maailma on täynnä komeampia, rikkaampia, tunnetumpia ihmisiä, joilla on kaikki mitä itsellä ei ole. Jos on liian heikko, alkaa uskoa itsekin, että tarvitsee samoja asioita joita itsellä ei ole. Seurauksena yksilöpyksilö painuu kasaan tai katkeroituu, tai molempia. Omia unelmia ei osaa erottaa muiden unelmista. Sairastuu mitättömyyden pelkoon.

Jokainen ihminen voi olla suuri ja mahtava hetken aikaa. Suotakoon meille taviksille se, että sellaista hetkeä ei koskaan tule vastaan.

Tämä kirjoitus on julkaistu 10.04.2006 klo 14:07 kategorioissa Tuli vaan mieleen. Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.