Kahden työpaikan välinen limbo on melko kutkutteleva elämys. Se on sellainen ruumiista irtautumisen tunne, kun tuntee että siteet irtoavat kaikesta tutusta ja alkavat etsiä uusia kiinnittymiskohtia.

Ihmisellähän on taipumus juurtua koko ajan: toisiin ihmisiin, paikkoihin, tapoihin, asenteisiin. Jos on juurtunut tarpeeksi kauan johonkin, alkaa irtaantuminen olla vaikeampaa ajan kuluessa. Samalla muodostuu tietynlainen tuttuuden tunne niihin asioihin, joihin on juurtunut. Tämä tunne taas aiheuttaa suurimmassa osassa ihmisiä turvallisuuden tunteita, joissain ihmisissä ja elämäntilanteissa sama tunne muuttuu vankeuden tuntemiseksi.

Jokaisen ihmisen pitäisi tietoisesti pyrkiä uusiutumaan ja pysymään henkisesti vireänä ja oppimishaluisena. Tästä on etua huomattavasti niin työssä kuin arjessakin; kun suhtautuu asioihin avoimin mielin (se ei ole kuitenkaan samaa mieltä kuin asioiden sellaisenaan hyväksyminen), pystyy käsittelemään erilaisia tilanteita ja ihmisiä helpommin. Uuden oppiminen ja omaksuminen ei onnistu jos mieli kapinoi.

Hiljalleen alkaa mieli rauhoittua, ja alkaa katsella ympärilleen lähtemisen merkeissä. Helpottaa.

Tämä kirjoitus on julkaistu 1.03.2007 klo 9:29 kategorioissa Työjutut, Yleiset. Lievää loukkaantumista voi tapahtua, eikä kirjoittaja vastaa aiheutuneesta mielipahasta. Kaikki oikeudet pidätetään.