Mies syö läskiä! Nyt televisiossa!
Huomenna on lyhyt esiintyminen Ylen Aamu-TV:ssä klo 7.50-8.00. Kuten arvata saattaa, hieman nipistelee vatsassa. Toivottavasti tällä kertaa menee hieman paremmin, sillä edellinen esiintymiseni televisiossa vituttaa vieläkin… Muistaako joku vielä 1990-luvun alussa maikkarilta tulleen “Käy luonnolle” -ohjelman? Juontajina olivat Simo Rantalainen (nykyään mies taitaa kulkea aivan eri nimellä) ja Rita Strömmer, ja ohjelmassa käsiteltiin (t)ekotiedostavasti ympäristöasioita. Nyt koko silloinen hulabaloo herättää lähinnä hilpeyttä.
Gäh, toivottavasti ei mene lukkoon.
Edit: pätkä löytyy Ylen Areenalta (n. 25:n minuutin kohdalla).
Hehe he käy luonnolle…. Mites se biisi menikään? Eipä hyvinhän se esiintyminen meni, vaikka kyl Jääskeläisillä on enemmänkin radionaama.
Yritin etsiskellä sitä youtubesta, mutta ilmeisesti on olemassa liian huonoa sisältöä jopa sinne. Pysykööt se unholassa. :)
Ihan hyvähän se pätkä oli. Laihduttaminen on monille hyvin kinkkinen juttu. Tässä menee vähän ristiin tyypillinen (suomalainen) individualismi ja yhteiskunnasta toisinaan esiin nousevat piipittämiset, miten meillä(kin) on sitä läskiä ihan törkeästi.
Itse olen nk. läpipaska, eli on tuon painon suhteen ihan sama mitä sitä naamariin heittää. Monen muun kohdalla se paino nousee melkein sillä, että puhuu pikaruuasta.
En ole kirjaasi lukenut, mutta motivaation synty on varmasti se olennaisin juttu, ettei laihduttamisesta tule vain joku yksittäinen kuuri. Mikä johtaa helposti siihen, että paino laskee ja nousee vuorotellen, eikä ne elintavat juuri muutu.
Radiossa oli about pari viikkoa sitten juttua siitä, että läskeistä on vaivaa kuoleman jälkeenkin, kun ylisuuret arkut eivät mahdu krematorion luukusta sisään. Pitäisikö itkeä vai nauraa?
Maanvaiva, kiitos kommenteista. Ja tätä uutista siinä taidettiin tarkoittaa: Suomalaiset eivät enää mahdu tavallisiin ruumisarkkuihin.
Itkeähän tässä varmaan pitäisi. :(