Mikä on blogi?

30.12.2002

Weblog (blog, blogi, weblogi) on päiväkirjamainen tai muutoin kronologisessa järjestyksessä julkaistu sivusto, jossa merkinnät ovat omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa muuten kiinnostavia aiheita. Weblog poikkeaa tavallisesta “kotisivusta” siinä, että sisältö päivittyy koko ajan, usein nopeallakin tempolla. Asiat ilmaistaan sellaisena kuin kirjoittaja itse ne kokee.

Weblog, blogi, verkkoloki, loki, nettipäiväkirja. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Omassa suussani tuo “blogi” maistuu makeimmalta, vaikka moni muu suosiikin “lokia” ja “nettipäiväkirjaa.” Mielestäni tuo ensimmäinen on vain sen verran tökerö mukasuomennos ja toinen merkitykseltään harhaanjohtava, että itse olen rutinoitunut käyttämään “blogia.” Hankalahan se on selittää uteliaille, mutta ei ole helppo aihekaan. Yleensäkin on vaikeaa selittää yleispätevästi jotain sellaista, joka vasta hakee lopullista muotoaan. Ja sitä weblogit juuri ovatkin: tuore ilmiö.

Weblogien historiaa maailmalla

Tuoreudestaan huolimatta weblogeja on ollut olemassa jo melko kauan verkon historiassa. Ensimmäisen weblogin kunniasta ei tietääkseni tarvitse kauheasti kinastella, se kun oli Se Ensimmäinen Sivu, http://info.cern.ch/ (jonka W3C arkistoi). Olemalla ensimmäinen www-sivu se oli myös samalla ensimmäinen weblogi, jonka ideana oli kartoittaa kaikki ne webin sivut jotka tulivat ylläpitäjän tietoon, omilla kommenteilla varustettuna. Netin kasvaessa myös itse blogeja alkoi tulla enemmän, vaikka loppujen lopuksi kyseessä oli vain sisällön erikoistumisesta. Ensimmäisten linkkilistojen (yahoo:n pojat) jälkeläiset olisivat aivan yhtä hyvin voineet olla blogejakin portaalien sijaan.

Sitten tulivat Oikeat Blogit, elämää syleilevät nettipäiväkirjat, joihin ihmiset tilittivät tuntojaan armotta ja lukijoitaan säästelemättä. Nettipäiväkirjoihin kirjoitettiin kaikki omasta lääkityksestä ja seksielämästä läheisten kuolemiin. Rohkeimmat kertoivat siis kaiken, mitään piilottamatta. Tämän sukupolven blogeista kuuluisin on varmaan Justin Hallin tilitys. Näille blogeille ominaista on päiväkirjamaisuus ja selkeä kronologinen merkintätapa, josta on tullut nykyäänkin bloggauksen tavaramerkki.

Bloggaamiselle asettivat kuitenkin omat rajansa tekniikka ja bloggaajan taito tehdä www-sivuja. Lisäksi, bloggaus on melko työlästä jos joutuu käyttämään samoja työkaluja kuin www-sivujen rakentamisessa yleensä. Päivittäin useita kertoja tapahtuva www-sivun päivitys ei ole houkuttelevaa kenellekään, vaikka kuinka olisi asiaa kerrottavanaan. Koska suurin osa bloggaajista ei halua tai jaksa opetella tarvittavaa tekniikkaa, levitykseen tuli lukuisia ohjelmia (mm. Pitas, Blogger, Groksoup, Edit This Page, Greymatter, Movable Type jne.) päivitystyötä helpottamaan. Kiitos näiden ohjelmien/työkalujen, oman blogin ylläpito on jo aika helppoa.

Weblogien historiaa Suomessa

Rehellisesti sanoen, en tiedä kenen suomalaisen weblogi oli olemassa ensimmäisenä. Ensimmäinen johon itse törmäsin, oli Mikael Siirilän weblogi. Sittemmin löysin Ilyan Suodattimen, ja sen jälkeen blogeja onkin tullut tasaista tahtia tietoisuuteeni. Suomalaisia (selkeitä) nettipäiväkirjoja on ollut ainakin Kanerva Eskolalla (Agrippa), Villellä ja Aijalla. Raja weblogin ja nettipäiväkirjan välillä on sen verran häilyvä, etten yritä sitä edes alkaa vetämään. Kukin taplaa tyylillään.

Uudempaa bloggaajasukupolvea edustaa esimerkiksi Pinseri, jonka blogilistasta on ollut arvaamatonta iloa ja hyötyä kaikille bloggaajille ja blogien lukijoille. Voisi jopa todeta, että eräs syy suomalaisen bloggauksen suosion kasvamisessa on juuri Pinserin blogilista: tuoreet blogit pomppaavat helpommin ja nopeammin lukijoiden tietoisuuteen listan suosiollisella avustuksella.

Itse aloitin bloggaamisen alkuvuodesta 2002. Lyhyet, kommentoidut linkkivinkit eivät kuitenkaan tuntuneet ihan omalta jutultani, vaan tahdoin kertoa hieman enemmänkin kuin “hassu linkki.” Lukuisten eri softien kanssa taisteltuani päädyin lopulta ilmaiseen Movable Typeen, joka on toiminut kiitettävästi siitä lähtien. Ensimmäinen arkistoitu blogimerkintäni nykyisellä systeemillä on tallennetty kesäkuun 5. päivä 2002.

Miksi sitten blogataan?

Syitä on varmasti yhtä monta kuin on bloggaajiakin. Minulle bloggaaminen antaa mahdollisuuden tuoda esille ajatuksiani ja mielipiteitäni haluamallani tavalla. Monet puhuvat bloggaamisesta “köyhän miehen lehtenä,” ja jollain tasolla olenkin samaa mieltä. Saa toimia yhden ihmisen tietotoimistona, uutistoimituksena ja ylimpänä tuomarina. Blogi täyttää selkeästi sen tyhjiön, joka jää muista sähköisistä (mielipiteiden) julkaisukanavista: uutisryhmät, chatit, IRC, keskustelufoorumit, sähköpostit, uutissivut… kaikki antavat jotain, osalle enemmän, toisille vähemmän. Bloggaaminen on vaan se mun oma juttu, jonka kautta voin helposti ilmaista itseäni.

Lieveilmiöt

Bloggaamisessakin on omat lieveilmiönsä. Pinserin Blogilistan jo mainitsinkin, mutta erikoismaininnan ansaitsee vielä Pinserin Päivän Pamaus, joka siis näyttää tuoreet (päivitetyt) blogit listalta. Päivän pamauksen pohjalta on ainakin Absum kehittänyt omat sidebarit IE:lle ja Mozillalle selailua helpottamaan. Absumilta löytyy myös blogikartta, jossa voi tökkiä oman bloginsa Suomen kartalle. Miihkali on kehitellyt myös hakukoneen pelkästään blogeja silmällä pitäen. Ulkolaisia blogitilkkeitä on ainakin Blogtree. Pinserin uusin lahja blogiyhteisölle on päivän nousijat ja laskijat -lista, joka havainnollistaa Päivän Pamaukseen rekisteröityjen käyttäjien valitsemia blogeja “paremmuusjärjestykseen.” Kuolleet blogit päätyvät blogien hautuumaalle. :)

Mielikuvitusta eniten hivelevä aspekti bloggauksessa on tiivis yhteys reaalimaailmaan. Henkilöt esiintyvät blogeissa omana itsenään (useimmiten ainakin) ja ottavat siis vastuun kirjoituksistaan. Ehkä siksi ihmiset kirjoittavatkin suhteellisen siististi ja omaperäisesti asioistaan ja ajatuksistaan. Moni suomalainen bloggaaja tuntee toisensa entuudestaan muista yhteyksistä, joten piirit ovat joskus melko pienet. Ainakin yksi blogimeeting on tietääkseni toteutettu Helsingissä, osallistujia vain ei ollut kovinkaan montaa.

Tulevaisuuden näkymiä

Verkon tulevaisuus on kysymysmerkki meille kaikille. Visioida voi, mutta yksityiskohdissa menee varmasti metsään. Siksi yritänkin olla varovainen. :)

Veikkaisin, että julkaisujärjestelmien vielä kehittyessä kirjoittaminen verkkoon helpottuu. Nykyiset julkaisujärjestelmät, niin hyviä kuin ne ovatkin, ovat vielä aivan liian kömpelöitä tavan tallaajan käytettäväksi. Ilman jonkin sortin teknistä tietämystä on melko lailla hankalaa saada aikaiseksi näköisensä weblogi. Toivoisinkin, että piakkoin markkinoille putkahtaisi maksullinen tai ilmainen softa (siis ei serveripuolen-), jolla kirjoittaminen olisi suhteessa yhtä helppoa kuin dokkarin kirjoittaminen Wordilla (no, ei sekään nyt niin helppoa ole). Toivossahan on hyvä elää.

Tuloaan tekee myös XML, tarkemmin sanottuna RSS. Kryptisten kirjainyhdistelmien takana on jämäkkä tietoformaatti, jonka hyötyjä ei vielä edes täysin kaikkialla käsitetäkään. XML:n ideana on, että tieto on alustariippumatonta, ts. samaa tietoa voidaan käyttää palmeissa, puhelimissa ja vaikka tulevaisuuden kahvinkeittimissä – selaimista nyt puhumattakaan. Suurin osa nykyisistä julkaisujärjestelmistä tarjoaa jo mahdollisuuden käyttää RSS-feediä yhtenä julkaisukanavana blogille (esimerkiksi Myrskyn RSS-feed löytyy osoitteesta http://www.myrsky.net/xml/myrsky.xml). Tällöin käyttäjä voi halutessaan lukea blogimerkinnät (tai tässä tapauksessa lyhyen yhteenvedon) haluamallaan RSS-lukijalla selaimen käytön sijaan. Tuloksena on juuri sellainen lukuelämys kuin käyttäjä haluaa. Hyöty voi tuntua vähäiseltä, mutta itsekin lukemattomat infoähkyt kokeneena osaan arvostaa tietoa joka tulee sellaisessa muodossa kuin itse sen haluan.

Linkit, artikkelit ja lähteet

Weblogeista ollaan montaa eri mieltä niin maailmalla kuin Suomessakin. Jokaisella bloggaajalla on varmasti oma mielipiteensä siitä, mikä on bloggaamista ja mikä ei. Sen kummemmin muiden mielipiteisiin puuttumatta, tämä oli vain minun näkemykseni asiasta. Oheiset linkit tarjoavat lisätietoa asiasta kiinnostuneille.

» Weblogs: a history and perspective
» The History of Weblogs
» Weblog on verkkoloki!Kuutio
» Weblog – nettivahdin päiväkirja
» Hypertekstitetty elämä